Tämä on sitten ensimmäinen "virallinen" postaus, noin niinkuin aiheensa puolesta. Ensimmäisenä mainitut kimosyöpäiset paholaishevoset ovat tottakai cartujanoja, jotka ovat siis andulusianhevosesta erotettu oma puolirotunsa, joka ei siis selkeästi eroa andalusianhevosesta. Eikun... mitä?
Rodun virtuaalimaailmalle esitellyt Cissy ei ilmeisesti puhu sujuvaa englantia ollenkaan tai ei vain viitsinyt kääntää rotukuvausta kunnolla vaan käytti jotakin epämääräistä käännöskonetta apunaan. Olen aina avoin uusille roduille ja jutuille, joten annoin anteeksi surkean ( ja suoraan Wikipediasta laittomasti lainatun) käännöksen ja luin eteenpäin.
Tein vähän omaa tutkimustani tätä blogikirjoitusta varten ja selvisi, että cartujano-verta löytyy suurimmasta osasta PRE-hevosista ja puhtaita cartujanoja on maailmassa jäljellä vain viitisen sataa kappaletta. Cartujanojen erityispiirteiksi määriteltiin sarvet otsalla sekä syylät persauksen alla (oma veikkaukseni on kimosyöpä, onko siis ihme, että rotu on niin harvinainen? Hevosia kaatuu kuin puita Amatsonissa kimosyöpään... jalostetaampa näitä siis lisää).
Täytyy siis ihmetellä, että mikä helvetin idea on tuoda tälläinen rotu virtuaalimaailmaan, joka ei kuitenkaan eroa käytännössä tavallisesta PRE-hevosesta mitenkään? Cissyn perustelutkin tuntuivat olevan vähän hataralla pohjalla, mutta itse aion tuoda virtuaalimaailmaan hunajalinoja puoliverisiä - ero on vain siinä, että minä en ole tekemässä niistä erillistä topicia ja yrittämässä esittää, miksi muidenkin pitäisi innostua kasvattamaan juuri tämänvärisiä hevosia. Topan lopuksi esillä oli Cissyn omat demonihevoset. Kuvat oli tottakai Slawikin taattua minilaatua ja minun silmääni ei näy sarvia tai syyliä perseen alla. Eikö nyt näistä pitäisi vähintääkin olla omat kuvansa, että hevonen on varmasti puhdas cartujano eikä mikään halpa kopio? Tätä topaa lukiessa mietin, että mitä ihmisten päässä toisinaan liikkuu.
Ihmisten oudoista ajatuksista onkin hyvä siirtyä seuraavaan aiheeseen, nimittäin virtuaalimaailman lippuun. Aihe taisi tippua jo ihmisten innostuksen laannuttua noin reilun sadan viestin juttelun jälkeen, mutta jos pitäisi lippua ehdottaa, niin minä haluaisin ehdottomasti kuvan Carthusian kimosyöpäisestä paholaishevosesta sateenkaarilipun päällä. Sehän näyttäisi, että virtuaalimaailmassa ei syrjitä ketään tai mitään - sukupuolesta, älyttömyydestä tai kimosyövästä huolimatta. Olemme yhtä suurta perhettä!
Perheestä pääsemmekin tämän blogikirjoituksen loppuun ja pieneen tarinaan virtuaalimaailman aborginaaleista eli "hoitotalleista" ja virtuaalimaailman valkoisista, kisatalleista.
Virtuaalimaailman alussa, vuoden 1998 paikkeilla, ensimmäiset virtuaalitallit alkoivat valtaamaan alaa internetin syövereissä. Ne olivat yksinkertaisia, muutamasta sivusta koostuvia neonvärien ja googlesta varastettujen kuvien riemunkirjoa. Tärkeintä oli, että jokaisella kymmenestä hevosesta (jotka keksittiin viidessä minuutissa) oli hoitaja ja yhteisöllisyys kukki yhteistyötallien sekä vieraskirjaviestittelyn kautta.
Kuitenkin kaikkien suureksi inhoksi, virtuaalimaailmaan rantautui uusi ilmiö, kisaaminen. Vähitellen, kuin varas yössä, kisaaminen hiipi joka paikkaan ja levitti lonkeronsa virtuaalimaailman joka kolkkaan. Pian kaikki olivat niin kisaushimoisia, että unohtivat vanhat hoitotallinsa ja alkoivat jopa syrjimään niitä.
Pian viimeisetkin hoitotallit oli pakotettu reservaatteihinsa ja silti valkohuppuiset kisatallien omistajat tekivät terrori-iskuja hoitotallien vieraskirjoihin ja sivuille. Nykyään hoitotallit ovat sukupuuton partaalla, mutta ehkä Koti antaa toivon valoa asialle ja hoitotalleista tulee uusin trendi?
Ensikerralla aion valittaa ikivanhasta aiheesta, virtuaalihevosten nimistä! Kerro toki oma mielipiteesi ja inhokkinimesi, niin saatan mainita siitä blogissani.
